Avasin muutama päivä sitten pitkästä aikaa Latz-purkin. Sanni on syönyt jo yli puolet ruoasta, joten hyvältä vaikuttaa. Lihapalat uiskentelevat erittäin runsaassa kastikkeessa, mikä saattaa nostaa ruoan suosiota.

Kesään asti Sanni oli lähes kaikkiruokainen kissa, sillä sille kelpasivat aivan halvimpia tuotemerkkejä lukuunottamatta kaikki kissanruoat. Neidin suosikkeja olivat Latzit. Kesällä olimme muutaman viikon pois kotoa, joten kissan ruokailutottumuksiin tuli muutos. Palattuamme kotiin Sanni on suostunut syömään ainoastaan Purinan valmistamia, pikkuruisiin purkkeihin pakattuja Gourmet Gold -ruokia. Niistäkin kelpaavat vain Casserole Selection -monipakkaukseen kuuluvat maut. Iamsin lihat maistuisivat myös, mutta niitä ei ainakaan vielä ole löytynyt mistään lemmikkieläinliikkeestä parinkymmenen kilometrin säteellä.

Kesän jälkeen siis alkoi nirsoilu. Lisäksi vain muutamien viikkojen aikana muuttui kuivaruoan ja purkkilihan suhde. Aiemmin Sanni söi pääasiassa purkkiruokaa ja täydensi ruokavaliotaan raksuilla. Nykyään kuivaruoka on pääosassa ja purkkiruokaa kuluu vain vähän – siksi olen mukisematta ostanut noita pieniä Gourmeita. Latzin raksut tekevät kauppansa, mutta Sannin ehdoton suosikki on Purinan One Indoor Formula. Kotiin kantamani Royal Caninit eivät saaneet kissan hyväksyntää, mutta se onneksi syö Royal Caninia One-raksujen seassa.

Aikaisemminkin on todettu, että kissa on aina menossa mukana. Kaivoin jouluvalot esiin ja saman tien kissa tunki itsensä laatikkoon. Nähtäväksi jää kauanko valot saavat roikkua rauhassa kunnes kissa keksii uuden liaanin itselleen.

Kun olen viime aikoina tullut kotiin, eteisessä on usein ollut ensimmäisenä vastassa pöllö. Pehmolelu tuli taloon vuoden alussa, ja Sanni teki siitä nopeasti oman ystävänsä. Välillä kissa menetti kiinnostuksensa, mutta nyt lelu on taas sen suosiossa.

Pöllön paikka on makuuhuoneessa olevan korkean hyllykön päällä. Sanni käy toisinaan nukkumassa lelun vieressä, mutta useimmiten se työntää pöllön alas lattialle ja jää katsomaan linnun lentoa. Toisinaan taas kissa painii pöllön kanssa tai nappaa lelun suuhunsa ja kanniskelee sitä ympäriinsä. Ja lelulla sentään on kokoa 2/3 kissan koosta.

Olin tänä aamuna hereillä jo puoli yhdeksän aikaan, mutta en vielä ollut ehtinyt nousta ylös sängystä, kun olohuoneesta kuului hirvittävä kolina ja lopuksi lasin helinää. Pomppasin ylös ja kiirehdin katsomaan, mitä oli tapahtunut. Mielessä pyöri kuva lattialle pirstaloituneesta Aalto-maljakosta. Olohuoneessa näytti kuitenkin olevan kaikki kohdallaan. Vasta sohvan käsinojan takaa paljastui palasiksi hajonnut taulun kehys.

En tiedä, missä Sanni oli taas seikkaillut, miten aiheuttanut kolinan tai miten kissa oli saanut lattialla kirjahyllyä vasten nojanneen kehyksen rikki. Onneksi tällä(kään) kertaa ei hajonnut mitään arvokkaampaa. Tähän mennessä Sannin aihettamat tuhot ovat kaikkiaan olleet hyvin vähäisiä sekä tavaran määrässä että rahallisesti. Muutaman viherkasvin kuolemassa Sannilla on ollut tassunsa pelissä – samalla on hajonnut myös muutama kukkaruukku – ja kotiteatterisarjan muutaman euron hintainen johdonpätkä meni vaihtoon kissan pureskeltua sitä pentuna.