Kavereita katsomassa

Kävimme tosiaan tuossa jokin aika sitten taas reissussa ja tapasin parhaat kaverini. Tässä on meistä pari kuvaa.

Sää oli matkan aikana niin hyvä, että tuota Sasua ei valitettavasti kauheasti näkynyt. Olisin mielelläni juossut sen perässä ulkona, mutta Sasun retket ovat minulle turhan pitkiä.

Brennalla oli paljon aikaa leikkiä kanssani (välillä sillä oli jopa vähän liikaa energiaa). Riehuimme vähän, ja kun alkoi väsyttää, otimme yhdessä päiväunet. Koiran vesikuppi on sen verran suuri, että siitä riitti aina minullekin, mutta Brennan ruokiin en koskenut. Koiravintiö ehti kuitenkin pari kertaa lipaista isolla kielellään minun ruokani vatsaansa. Se ahmaisi yhdellä nielaisulla sellaisen annoksen, josta minulle riittää kahteen ruokailuun. Onneksi sain aina uuden annoksen.